Kirkonrotta

Budapest, päivä neljä. Joukkue heräsi aamuun erikoisissa tunnelmissa. Sade oli raikastanut ilmaa yön aikana. Oli hieman aikaisempia aamuja viileämpää. Aamupalan jälkeen koittaneissa treeneissä sateen tärkein anti selvisi, nimittäin kentälle pieni vedensaanti teki erittäin hyvää. Ainakin aikaisempina päivinä vaivannut pölyäminen jäi nyt vähemmälle.

Itse harjoitus oli terävä kolmevarttinen kropan herättely. Peliosiossa Hertsi oli hämmentävän hyvällä jalalla liikkeellä, vaikka vain hetkeä aiemmin näytti että mies nukahtaa pystyyn. Papan maalintekoharjoitteesta puolestaan olisi saanut koosteen jos toisenkin euorgoalsiin. Mainittakoon myös se kiinnostava seikka, että kaupungilla edellisenä iltana piipahtanut retkikuntakin oli harjoituksissa täysimääräisenä.

Treenien jälkeen kuntopyörään reissussa tutustunut kippari dirty-Harry Suhonen paljasti joukkueelle järjestämänsä ohjelmanumeron. Kirkonrottaa läheisessä Nepligetin puistossa.  Ryhmä otti tiedon vastaan hieman hämillään, mutta kuitenkin innostuneena. Poislukien Hertsi, joka huokaili seuraavasti: "Olen liian kaunis tuonne puistoon..." Sinne kuitenkin vei Hertsinkin tie. Leikkituokio oli täydellisen onnistunut. Joukkueen nestori Decokin oli aivan tohkeissaan, painellen pitkin pusikoita pää treenipaitaan kätkettynä. Lajin kuninkaaksi osoittautui Lauri Hakanen.

Leikkituokion jälkeen oli ohjelmassa lounas, jonne koko joukkue löydettiin piiloistaan. Keskustelu kääntyi jälleen tietoteknisiin asioihin Hartikan pohdiskeltua ääneen mahdollisuuksiaan käydä seuran facebook-sivuilla ilman, että joutuu itse luomaan sinne profiilin. Gary tiesi kertoa, että kun googleen on kirjoittanut fc hämeenlinna facebook, niin Henkka pääsee linkittymään oikeaan osoitteeseen modeemin kautta. FB-osoitetta jaettiin samassa yhteydessä paikallisillekin, joten kannatuspohja on laajenemassa. Pioneeriryhmän nimikin on mennyt reissussa uusiksi. Huolto risti upean kannattajaryhmän Puistoryhmäksi.

Päivän toisen treenin aikana saatiin jo hieman vesisadetta. Huoltokaksikko oli alipukeutunut. Herroista näki, että kylmä on, mutta sitkeästi vetivät päätyyn saakka. Treenitapahtuma oli jälleen kerran onnistunut. Joukkueen työmoraali on kiitettävää luokkaa.

Tämä päivä oli poikkeuksellinen, sillä päivätreenin jälkeen porukka päästettiin vapaalle. Toki sielläkin tapahtui yhtä sun toista, mutta annettakoot pojille edes yksi ilta ilman valvovaa silmää. Mahdollisista toilailuista ei siis tässä kerrota nyt sen enempää. Jotta tekstiin saadaan kuitenkin lisää mittaa, niin kerrotaan pari faktaa Johannes Monosesta. Mies omaa nimittäin aineksia kulttipelaajaksi.

Ensinnäkin Josa on kielimiehiä. Keskiviikon ottelussa hämmennystä herätti tilanne, jossa mies karjui tuomarille täyttä kurkkua fu***** postman. Tai näin siis ainakin Pena sen kuuli. Lause, jossa ei ole mitään järkeä, ellei tunne dumarin siviiliammattia. Seuraavana päivänä kävi ilmi, että taistelija Josa oli opetellut unkarin kielen sanan paska, jota säesti englanninkielisellä mausteella.

Lisäksi mies on vallan ihastunut paikallisiin saniteettitiloihin, koska siellä ahteri säilyy kuivana. Josa omaa myös valtavan ruokahalun. Päivällisellä tänään annokset olivat valtavia. Huolto ja joukkueenjohtaja Hartikka saivat omista annoksistaan hädin tuskin puolia syötyä. Josa riensi hätiin ja miehelle kasattiin valtavaakin valtavampi santsiannos. Lautasen tyhjennyttyä tarjoilijakin taputti nuorta soturia ylpeänä olalle. Ostarilla mies löydettiin soittamasta kitaraa musiikkikaupassa. Sellainen mies on siis Johannes Mononen.

Huominen päivä menee matkustaessa, joten sivusto vaikenee. Kaiken kaikkiaan reissu on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen ja antoisa. Meillä on jalkeilla todella erityinen jalkapallojoukkue, joka on taatusti ansainnut alkavalla kaudella kaiken mahdollisen tuen ja kannustuksen. Tiistaina olisi hyvä aloittaa. Opetetaan yhdessä Espoon pojille hieman nöyryyttä.

Kommentoi

  • Arto Viljanen
  • Hämeen Mökkimestarit
  • Kellariravintola Hällä